Terveydenhuolto ja priorisointi
Hyvinvointiyhteiskunnassa on asioita, joita pitää asettaa tärkeysjärjestykseen. NATO - ulkoinen turvallisuus ja sen kulut, ilmastonmuutoksen kulut, sosiaali- ja terveysasiat, yhdyskuntainfra, koulutus ja liikenne. Kaikki nämä menot kasvavat.
Terveydenhuollossa resursseja on aina kohdennettu tarpeen mukaan ja se on toteutunut ammattilaistasolla. Käytössä on yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ja valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet. Resursseja lisätään tai vähennetään tarpeen mukaan. Terveydenhoidossa resurssit eivät koskaan riitä; tarjonta lisää kysyntää ja 110 % pyydetään kun 100 % annetaan. Mitä enemmän palveluja tarjotaan sitä kalllimpaa on ja vähemmän vakavia asioita hoidetaan. Satsaus ei lisää terveyttä yhtä tehokkaasti. Terveydenhuollon 21 mrd € potista 15mrd€ kulkee ilman sen kummempaa omistajaohjausta erilaisten yhtiöiden kautta. Julkisen sektorin yhtiöt tulee aidosti kilpailuttaa ja näin saadaan hyöty hyvinvointiyhteiskunnalle.
Sairauksien hoidossa primaarivaiheessa ehkäistään sairautta – ihminen omaksuu terveet elintavat ja mahdollisesti ei saa sydäninfarktia tai sokeritautia, sekundaarivaiheessa erikoissairaanhoidossa hoidetaan verisuonitukosta ja tertiaarivaiheessa hoidetaan sairauden jälkitilaa perusterveydenhoidossa. Kaikissa suurissa kansansairauksissa on ennaltaehkäisy tehokkainta. Suuri osa resursseista kohdistuu pitkäaikais- tai monisairaiden elämänlaadun tukemiseen. Väestö vanhenee Suomessa ja melko pieni osa resursseista kohdistuu kiireellisiin ja vakaviin tapauksiin. Suuri osa resursseista kohdistuu pitkäaikais- tai monisairaiden elämänlaadun tukemiseen. Resurssien jako ennaltaehkäisyn ja sairauden jälkitilan hoidon välillä erityisryhmät huomioiden on tarpeen.
Tämän teemme:
- Rakenteiden ja hoitoprosessien kehittäminen hoitoketjuissa.
- Sairaalapainotteisuuden sijaan perusterveydenhoidon resursointi.
- Perusterveydenhuollossa yksityisen puolen saumaton yhteistyö julkisen sektorin kanssa.
- Työterveyshuollon hyvien käytäntöjen käyttöönotto perusterveydenhuollossa.
- Apteekkiverkoston hyödyntäminen terveysneuvonnassa seurannoissa ja etäkäynneissä.
- Digitalisaation käyttö, jossa kilpailutetaan paras toimija. Ei ole varaa jättää digitalisaatiota julkisen sektorin sisäisten inhousefirmojen apottien varaan.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö terveyden edistämisessä sekä valtakunnallinen hyvinvointialueiden ohjaus.
- Katse peiliin: syömällä ja liikkumalla saadaan aikaan terveyttä.