Hyvinvointialueen korjaussarja

Perusterveydenhoito ei toimi. Nykyisellään puolet perusterveydenhoidon käynneistä toteutuu terveyskeskuksissa ja puolet työterveyshuollossa. 1 939 000 ihmistä asioi työterveyshuollossa, kustannukset työterveyshuollossa olivat vuonna 2019  6% kokonaismenoista ja 21% perusterveydenhoidon palveluista. Työterveyshuollon asiakkaat tunnetaan, terveystarkastuksessa henkilöt on tutkittu. Tuiki tuntemattomia ei tule vastaanotolle. Erikoislääkärikonsultaatiot hoidon linjausta varten saadaan joustavasti. Hyvät työterveyden käytännöt tulee jalkauttaa perusterveydenhoitoon, eikä suinkaan lopettaa toimintaa – silloin 2 500 000 ihmistä rysähtää julkiselle puolelle. 

Perusterveydenhoidossa työterveyden toiminnot pienissä ja keskisuurissa taajamissa pitää keskittää yhteen yksikköön, jossa tukitoimet ovat käytössä, Keskitetyn toiminnan ohessa voidaan hoitaa terveyskeskustyyppistä toimintaa hybridityyppisesti. Solu, jossa on ammatinharjoittajalääkäri ja hoitaja(t). Työntekijät voivat työskennellä joustavasti palvellen eri asiakasryhmiä.    

Terveyskioski-ihmiset, jotka ovat asiakkaita, jotka tietävät hoidettavan asian laadun, voivat hakeutua kevyesti toteutettuun  paikkaan, joka voi sijaita kauppakeskuksessa ja mahdollisesti apteekin yhteydessä. Apteekeissa on vuodessa 60 000 000 käyntiä ja ammattimainen palveluorganisaatio on kattava ja olemassa. On turha sääntelyn ja aikansaeläneen lainsäädännön  vuoksi ohjata ihmisiä palvelun sijaan terveysasemalle ja sieltä edelleen apteekkiin ja muihin palveluihin.  Sitralla on asiasta selvitys  kymmenen vuoden takaa.

Ketteryys palveluissa on tarpeen. 76 % käynneistä muodostuu 10 yleisimmästä  hoitoon hakeutumisen syystä. Harvinaisia tapauksia on vähän ja niiden tulee ohjautua erikoissairaanhoitoon. 

Sijainti ja saavutettavuus. Toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten palvelut on oltava lähellä, jotta paikalle pääsee. Palveluihin pääseminen tulee olla helppoa.

 

-- Antti Pellinen